Yrittäjän vinkkelistä myyntimasiinaksi tarkoitettu verkkosivusto pahimmassa tapauksessa hukkaa ne kuuluisat viimeisetkin roposet ja vie vielä brändi-imagon mennessään.

Mikä siis neuvoksi matkalla kohti parempia käyttäjäkokemuksia, kohentunutta asiakastyytyväisyyttä tai kiitollisena kilisevää kassavirtaa?

‍

Tunne kohderyhmäsi ja käyttäjät

Tätä ei yksinkertaisesti voi ohittaa. Linjaa selkeästi se, mitä olet suunnitelemassa, kenelle, mihin tarkoitukseen ja missä ympäristössä. Minkä ikäisiä käyttäjät ovat? Millainen aiempi kokemus heillä on laitteista tai käyttöliittymistä?

Käyttökoulutuksissa ja käytettävyystestauksissa vastaani on tullut tilanteita, jossa kokematon käyttäjä ei ymmärrä skrollata alaspäin, kaksoisklikkaa kaikkea tai luulee intranetin hakuominaisuutta Googleksi. Kaikelle tälle on toki helppoa naureskella ja pyöritellä silmiään, mutta kaikki tämä on käyttäjälle todellisuutta.

Mikään käyttöliittymä ei tietenkään voi pitää käyttäjää kädestä kiinni joka käänteessä. Oleellista onkin miettiä, kuinka voimme taklata ongelmia jo etukäteen suunnittelupöydällä. Mitä paremmin käyttäjän käyttäytymistä voidaan ennakoida, sen parempi on lopputulos.

Jäävää itsesi käyttäjätestauksessa

“Kuka tahansa nyt yhden verkkokaupan suunnittelee!” ovat ne kuuluisat viimeiset sanat. Ihmismieli kun on lähtökohtaisesti ohjelmoitu ajattelemaan, että kaikki muut ajattelevat asioista ja näkevät maailman täsmälleen samalla tavalla kuin me itse.

Moni verkkosivustoaan liidikoneeksi toivonut yrittäjä samaistunee siihen turhautumisen tunteeseen, kun “tyhmä käyttäjä” ei hoksaakaan verkkosivuilla nököttävää muka täysin itsestään selvää osta tästä- tai ota yhteyttä tuosta -painiketta. Tällöin käyttäjän syyttelemisen sijaan on parempi pohtia syitä sille, miksei käyttäjä tee niin kuin on toivottu.

Olivatko kohderyhmän tarpeet ja toiveet sittenkään tiedossa? Oliko käyttäjä vielä ylipäätään valmis painamaan kirkuvanpunaista osta nyt -painiketta, vai oliko hänen huomionsa ja ajatuksensa jossain muualla? Esimerkiksi heatmapit ovat oiva keino analysoida käyttäjän käyttäytymistä verkkosivuilla, sillä jäljet skrollauksista ja klikkauksista voivat paljastaa yllättäviäkin asioita käyttäjien toiveista ja tarpeista.

Joskus (eli käytännössä harvoin) verkkosivujen käytön ja käytettävyyden ongelmat ratkeavat yhtä tai kahta yksittäistä elementtiä fiksaamalla. Kokemuksesta voin kertoa, että useimmiten on syytä sen sijaan ottaa laajempi katsaus koko käyttäjäkokemukseen ostopolkua myöten ja virittää verkkosivut vasta sitten, kun tiedetään mistä naruista käyttäjää on syytä vedellä.

Luota dataan ja asiantuntijaan, älä välttämättä käyttäjään

Käyttäjä on kuningas – ainakin melkein aina. Ennen verkkosivustouudistuksen tai vaikka täysin uuden käyttöliittymän suunnittelun aloittamista tehtävät käyttäjätutkimukset ja -haastattelut ovat aina askel eteenäin, koska ne saattavat paljastaa melkoisesti uutta tietoa käyttäjien tarpeista. Tämä tieto on äärimmäisen arvokasta, mutta sitä on myös tulkittava oikein.

Kysyttäessä ihmisillä on tapana arvioida omia tarpeitaan hieman vinoon, riippuen kontekstista, kysyjästä tai kysymyksenasettelusta. Käyttäjä saattaa esim. toivoa käyttöliittymältä mahdollisimman paljon tietoa, mutta data puolestaan saattaa paljastaa, että todellisuudessa käyttäjä hyödyntää vain kymmenesosan hänelle tarjousta informaatiosta. Tässä tapauksessa paras käyttöliittymä ei siis välttämättä ole se, joka antaa eniten tietoa, vaan se, joka antaa käyttäjälle tiedon, jota hän tarvitsee.

Kuuntele siis käyttäjien palautetta tarkalla korvalla, mutta älä ota sitä aina kirjaimellisesti: yhdistä se mieluusti dataan ja asiantuntijan näkemykseen. Käytettävyydestä ja ihmisten käyttäytymisestä on tehty vino pino tutkimuksia, jotka todennäköisesti ohjaavat suunnittelua oikeaan suuntaan. Terve kriittisyys toimii aina!

Noudata suunnittelukonventioita

Navigaatio ylhäällä, logo vasemmalla, hakukenttä oikealla? Tylsää? Näkökulmakysymys. Tiettyjä suunnittelukonventioita seuraamalla varmistetaan, ettei käyttäjällä kulu turhaa energiaa asioiden löytämiseen ja että hän voi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja intuitiivisesti.

Konventioita voi toki rikkoa, mutta silloin kehottaisin miettimään erityisen tarkasti, miksi sen haluaa tehdä, ja ennen kaikkea sitä, mitä se tekee käyttökokemukselle. Konventioita ei missään tapauksessa ole syytä ajatella luovuuden vastakohtana. Päinvastoin ne antavat raamit ja lopulta tilan tehdä ja keskittyä muuhun. Pyörää ei aina kannata keksiä uudelleen.

Testaa, testaa, testaa

Vain testaamalla lopulta tiedetään, vastaako käyttöliittymä asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäjätestaus ei toki aina välttämättä ole mahdollista budjetti- tai aikataulusyistä, mutta on hyvä muistaa, että jo kevyelläkin kädellä tehty testaus on parempi kuin ei mitään.

Parhaimmillaan testaus ajoitetaan jo ennen teknisen toteutuksen aloitusta: jos mahdolliset ongelmat, pullonkaulat tai kehityskohdat huomataan ennen kun riviäkään koodia on kirjoitettu, voidaan säästää merkittäviä määriä rahaa, työtunteja ja hermoja.

Esimerkiksi omissa projekteissamme suosimamme Adobe XD:n jatkuvasti kehittyvät prototypointiominaisuudet mahdollistavat monimutkaistenkin tehtävien testaamisen oikeilla käyttäjillä.

‍

Loppumuistutuksena

Käyttäjäkokemuksen kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä verkossakin. Pikavoitot ovat toki mahdollisia, eikä niissä ole mitään väärää, mutta koko käyttäjäpolun tarkastelu yhden painikkeen uudelleensijoittelun sijaan tuottaa lopulta ne parhaat hedelmät. Kun käyttäjäkokemuksen muistaa joka käänteessä markkinoinnista asiakaspalveluun, opitaan samalla valtavasti tärkeitä asioita juuri niistä ihmisistä, joiden kolikoilla kirstu lopulta täytetään.

Miten teidän verkkosivujenne käyttäjäkokemusta voitaisiin kohentaa ja kehittää? Ota yhteyttä kaj.parkka@buorre.fi tai soita 044 215 2211, niin jutellaan lisää!